Yhteystiedot

Joutsenon sos.dem.ty
Huvitie 7
54100 JOUTSENO
0400-409084

Pikakysely

Mitä pitää teatterille tehdä

Historia

Honkalahden sahan rakentajien ja muun työväen keskuudessa heräsi kiinnostus työväenliikettä kohtaan.  Tammikuun 13. päivänä 1907 kutsuttiin kunnan tuvalle koolle kokous keskustelemaan työväenyhdistyksen perustamisesta.

Kokouksen aluksi puuseppä Tenhunen kertoi sosialistisen aatteen ja yhteenliittymisen merkitystä.  Puheen jälkeen suoritetussa koekirjautumisessa jäseneksi kirjoittautui 80 henkeä.  Samassa kokouksessa hyväksyttiin Suomen Työläisliiton säännöt, joiden pohjalta ja liiton alaosastona päätettiin ryhtyä toimimaan.  Yhdistyksen nimeksi valittiin Honkalahden Sahan Sos.dem. Työväenyhdistys.  Puheenjohtajaksi valittiin M. Laine ja sihteeriksi Oskar Siippainen.  Samalla nimettiin huvitoimikunta.  Yhdistyksen toiminta lähti liikkeelle valistustoiminnan merkeissä.  Järjestettiin tilaisuuksia, joissa perehdyttiin puoluetoiminnassa tarvittaviin tehtäviin, esitelmien pitoa, puheita ja kysymysten alustamista.  Perustamisvuoden lopussa aloitti toimintansa yhdistysten jäsenten välinen lukurengas, joka yhden markan keräyksillä hankki viikoittain ilmestyvän teoksen.  Alkuvuosina yhdistyksen piiriin perustettiin saha- ja lautatarhaosasto v .1910, Torppariosasto v. 1908, Kirvesmiesten ammattiosasto v. 1909, Metalliosasto v. 1909, Paperi- ja selluloosatyöväen ammattiosasto v. 1909, joka v. 1914 siirtyi Haukilahden yhdistykseen.


Honkalahden Työväenyhdistys toimi kansalaissotaa edeltäneen ajan puoluetoiminnan vetävä yhdistyksenä aluksi yksin ja myöhemmin kunnallisjärjestön puitteissa yhdessä Haukilahden ja Korvenkylän yhdistysten kanssa.  Vetäjänä yhdistys oli myös Kansalaissodan onnettomissa pyörteissä.  Honkalahteen perustettiin järjestyskaarti v. 1917.  Haukilahden yhdistys ei kaartia perustanut, vaan halukkaita kehotettiin liittymään Honkalahden kaartiin.  Kansalaissodassa rintamalinja kulki Joutsenossa ja Joutsenossa taisteltiin.  Taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä kuoli n. 150 Joutsenon punakaartilaista.

Kansalaissodan jälkeen Honkalahden yhdistys erosi Sosialidemokraattisesta puolueesta äänestyksen jälkeen ja liittyi Suomen Sosialistiseen puolueeseen.  Sosialidemokraatteja kannattaneet liittyivät Haukilahden Työväenyhdistykseen.  Honkalahden Työväenyhdistys lopetti toimintansa v. 1930 ja jäsenistö liittyi Haukilahden yhdistykseen.  Honkalahden työväentalo siirtyi tällöin Sos.dem. puolueen omistukseen.

 

Paperi- ja selluloosatyöväen ammattiosaston keskuudessa lähti ajatus Haukilahden Työväenyhdistyksen perustamisesta.  15.2.1914  kokoontui asiasta kiinnostunut väki Pietari Martikan taloon keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta.  1.3.1914 pidettiin perustava kokous samassa paikassa ja yhdistys hyväksyi Suomen Työläisliiton säännöt.  Puheenjohtajaksi valittiin J. Wähä.  Toiminta aloitettiin Raution talossa ja vuokraa maksettiin markka kokoukselta ja viisi markkaa iltamista.  Vuokraan sisältyi polttopuut.

 

Yhdistyksen alkuvuodet kuluivat talon rakennushankkeessa eikä toiminta päässyt kunnolla käyntiin.  V. 1917 neuvoteltiin Honkalahden ja Haukilahden yhdistysten yhdistämisestä.  Haukilahti hylkäsi yhdistymisen.  Kansalaissodan jälkeen oli toiminta pysähdyksissä ja päätettiin lakkauttaa toiminta ja siirtää varat Honkalahden Työväenyhdistykselle.  Kaikkia päätös ei miellyttänyt vaan kutsuttiin koolle uusi kokous.  Kokous päätti jatkaa toimintaa ja yksimielinen päätös oli, että yhdistys pysyy edelleen Sos.dem. puolueessa.

 

Vuonna 1950 Haukilahden Työväenyhdistys muutti nimensä Joutsenon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:ksi paremmin toimintaa vastaavana.  Puolueen hajaannus toteutui myös Joutsenossa.  Sodan jälkeen neljä henkilöä erosi liittyäkseen SKDL:n jäseneksi ja suurin suuntakysymysten selvittely käytiin v. 1960.  Tällöin todettiin, että osa yhdistyksen jäsenistä oli mukana TPSL:n toiminnassa.  Kokous päätti kutsua edustajansa pois kunnallisjärjestöstä, valitsi heidän tilalleen uudet edustajat, katsoi eronneeksi 13 jäsentä ja erotti 7 jäsentä.  Naisjaosto erosi Sos.dem. Naisliitosta ja liittyi Sos.dem.. Naisten Keskusliittoon.  TPSL:n toiminta oli parhaimmillaan aika vilkasta Joutsenossa.  1970-luvun alussa paikallinen puolueosasto lakkautettiin ja jäsenistö siirtyi Joutsenon Sos.dem Työväenyhdistykseen.

 

1990-luvun alussa virisi lähinnä Joutsenon yhdistyksen keskuudessa ajatus kunnallisjärjestön lakkauttamisesta.  Katsottiin, että samat ihmiset toimivat kumminkin näissä tehtävissä eikä puolueen säännötkään tukeneet kahden yhdistyksen kunnallisjärjestöä.  Vastustusta löytyi niin Joutsenon kuin Korvenkylänkin suunnalta, mutta päätökset tehtiin yksimielisesti.  Päätös on osoittautunut hyväksi.  Joutsenon yhdistys hoitaa kunnallisjärjestön tehtäviä ja Korvenkylän yhdistyksen puheenjohtaja osallistuu Joutsenon yhdistyksen johtokunnan kokouksiin.

 

Sosialidemokraatit ovat koko historiansa ajan osallistuneet kotikunnan kehittämiseen.  Oskar Siippainen valittiin v. 1916 Joutsenon kuntakokouksen puheenjohtajaksi, ilmeisesti ensimmäisenä sosialidemokraattina Suomessa.  Vaalikauden 1973 - 76 toimi yhdistyksemme monivuotinen puheenjohtaja Johannes Vepsäläinen valtuuston puheenjohtajana kuten myös yhdistyksen puheenjohtaja Risto Kakkola vaalikauden 2001 - 2004.  Risto Kakkola valittiin Joutsenon kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi v. 2005.  Viime kunnallisvaaleissa Joutsenon kaupunginvaltuustoon valittiin 13 sosialidemokraattia 35:stä.  Sosialidemokraatit on suurin valtuustoryhmä.  Joutsenon yhdistyksestä valittiin 8, jotka ovat Markku Huotarinen valt. I varapuheenjohtaja, Juha Järvinen, Risto Kakkola, Asko Karppanen, Titta Karppinen, Hilkka Mulari, Heikki Ruohio, Anne Selenius.  Viisi muuta ovat Korvenkylän Työväenyhdistyksen jäseniä.

 

Puolueneuvoston ja -valtuuston jäseniä ovat olleet Reino Litmanen, Pekka Ruotsalainen, Rauno Vanhanen, Teuvo Turunen ja Titta Karppinen, joka on edelleen puoluevaltuuston jäsen. Yrjö Welling on piirihallituksen varapuheenjohtaja.  Pekka Ruotsalainen oli yhdistyksemme ehdokas eduskuntavaaleissa v. 1979, mutta ei tullut valituksi.  Ainut joutsenolainen sosialidemokraattinen kansanedustaja on ollut Sofia Hjulgren, joka valittiin eduskuntaan v. 1913 vaaleissa.

Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 151, naisia 51 ja miehiä 100.

Yhdistyksen johtokunta v. 2007 on Risto Kakkola puheenjohtaja, Titta Karppinen varapuheenjohtaja, Sari Päivinen sihteeri,  Erkki Kämäräinen, Markku Huotarinen, Irma Suvanto, Jorma Saajanen, Lasse Hasari, Yrjö Welling, Ilkka Tiimo.  Varalla Taru Tampio, Pentti Kyhyräinen, Helena Lähde rahastonhoitaja.

 

Työväentalot ovat kautta aikain olleet työväenliikkeen kokoontumispaikkoja .  Honkalahteen rakentui ensimmäinen työväentalo v. 1910.  Se sijaitsi nykyisellä paikalla.  Uusi talo rakentui v. 1949 ja talo on saneerattu 1980-luvulla perusteellisesti.

Haukilahteen rakentui ensimmäinen työväentalo v. 1922 nykyisen Haukilahdentien varteen.  Tämä talo ei ollut oikein missään vaiheessa käyttökunnossa ja se myytiin v. 1928.  Uusi talo "Katajisto" rakennettiin v. 1929.  Samaan aikaan siirtyi Haukilahden Työväenyhdistyksen haltuun Honkalahden työväentalo ja toiminta siirtyi sinne.  Talo oli vuokralla v. 1952 asti, jolloin se myytiin Joutseno Pulp Oy:lle.  Talo paloi 26.4.1957.  Talo sijaitsi Katajiston leikkikentän vieressä

 

Harrastustoiminta     

Jo yhdistyksen perustamisen yhteydessä oli harkittu urheiluseuran perustamista, mutta silloin tyhjänpäiväistä juoksentelua pidettiin vielä herrojen kotkotuksena.  Pari vuotta myöhemmin urheiluseuran perustavaan kokoukseen saapui 30 henkilöä.  Seuran nimeksi tuli Honkalahden Työväenyhdistyksen Woimistelu- ja urheiluseura Yritys.  Ensimmäiseksi urheilulajiksi tuli voimistelu, jossa edistyttiin niin, että pian iltamissa esitettiin voimistelunäytöksiä ja kerättiin siten varoja.  Pian aloitettiin myös kenttäurheilu.  Talvisin harrastettiin hiihtoa.  Painiharrastus alkoi v. 1912 lopulla, kun Joutsenoon tuli Helsingin Jyryn Pekka Pirskanen.  Kilpailujen kautta opittiin "erilaisia painitemppuja", kuten toimintakertomus tuolta ajalta kertoo.  Painissa järjestettiinkin kuukausittain jäsenten väliset painikilpailut, joita kutsuttiin mestaruuskilpailuiksi.  Talvisin oli Työväentalo niin kylmä, ettei siellä voinut harjoitella.  Painijoille vuokrattiin maanviljelijä Lempiäisen tupa harjoituspaikaksi.  Potkukelkkakilpailut olivat myös hyvin suosittuja.  Kilpailuja pidettiin Haukilahdessa ja Hinkanrannassa.  Naiset tulivat seuran toimintaan v. 1912.  Saman tien seuran jäsenmäärä nousi 150:een.  Naisten lajeina olivat voimistelu, uinti ja hiihto.

 

Kansalaissodan pyörteisiin osallistui lähes koko Yrityksen väki liittymällä punakaartiin.  Lopputulos sodasta oli ankara: 28 kaatunutta, loput haavoittuneina tai vankilassa.

Seura oli erotettu Suomen Voimistelu- ja Urheiluseurojen liitosta riitelevänä ja kapinallisena , joten Yritys liittyi perustettu Työväen Urheiluliittoon.  Menestynein Yrityksen kasvatti oli Helsingin Jyryn paidassa paininut Toivo Gerdt.  Gerdt saavuttikin useita TUL:n mestaruuksia ja osallistui Työväen Olympialaisiin Wienissa v. 1931, jossa sai pronssia ja Antverpenissa v. 1937.

 

1920-luvulla ohjelmistoon tuli myös potkupalloilu, jota jopa ukkomiehetkin pelasivat. Ystävyysotteluja pelattiin Imatran Voiman ja Jääsken Toiveen kanssa.  Jännittävimpiä otteluita oli joka kesäinen ukkomiesten ja poikamiesten välinen ottelu.  Vilkkaasta toiminnasta huolimatta alkoi lopun enteet jo häämöttää.  Helsingin Jyry erotettiin liitosta, koska se osallistui Moskovan spartakiadeihin.  Joutsenolaiset puolestaan osallistuivat  samoihin Enson Pyrinnön painikilpailuihin Jyryn painijoiden kanssa.  Tämän seurauksena Yrityskin erotettiin liitosta.  Lopullisen niitin seuran toiminnalle olivat ns. kommunistilait, joiden perusteella Yrityksen toiminta lakkautettiin.  Virkavalta naulasi ovet kiinni ja omaisuus myytiin pakkohuutokaupalla v. 1930.


Yhdistyksen piirissä suoritettiin merkityksellistä työtä työväen taiteellisten harrastusten vaalimisessa.  Nimenomaan näyttämötyö ja musiikin harrastaminen olivat vahvasti esillä taiteellisella puolella.  Tammikuussa 1908 alkoi yhdistyksen näytelmäseuran toiminta, joka otettiin vastaan alusta alkaen suurella innostuksella.  Seuralla oli palkattuna mm. ohjaaja, neiti Siimes, jolle maksettiin kuukausipalkkaa 100 markkaa vuonna 1913 ja hänen työtään jatkoi Urho Karlsson.  Kansalaissodan jälkeen oli näytelmätoimintaa jonkin verran myös Haukilahden yhdistyksen toiminnassa Arvid Gertdin vetämänä.  Vuoden 1930 jälkeen on seuran toiminta ollut vaihtelevaa, vuoroin vilkasta, vuoroin hiipuvaa.  Seuran nimi muutettiin Työväen Näyttämöksi ja se liittyi Työväen Näyttämöiden liittoon v. 1948.

 

Soittokunta oli perustettu v. 1908.  Soittokunta otti nimekseen Myrsky.  Sen kerrotaan olleen yksityinen.  Liekö yksityisyyteen ollut syynä se, että rahat torvien ostoon saatiin lainaksi Honkalahden sahan isännistöltä.  Vuotta myöhemmin siirtyi soittokunta Honkalahden Työväenyhdistyksen soittokunnaksi ja yhdistyksen mukana v. 1930 Haukilahden Työväenyhdistyksen soittokunnaksi. Vuonna 1950 soittokunta muutti nimekseen Joutsenon työväenyhdistyksen soittokunta, jolla nimellä se oli esiintynyt jo aiemmin.  Soittokunta esiintyi tietysti yhdistyksen eri tilaisuuksissa mm. vappuna, mutta myös muualla.  Soittokunnan tahdittamat tanssiaiset lotjan kannella sinisellä Saimaalla olivat jokakesäinen tapahtuma.  STM:n laulu- ja soittojuhlille soittokunta osallistui 1930-luvulla säännöllisesti.  Olipa soittokunta v. 1928 ottamassa vastaan Pulpin tehtaan teknistä johtajaa tämän saapuessa ulkomailta, jossa hän oli sairauttaan hoitamassa.  Soittokunnan johtajana toimi lähes 50 vuotta Edvard Skriko, joka omistautui soittokunnalle täysin.  Skriko jäi pois johtajan tehtävästä v. 1958. Vuonna 1960 johtajaksi valittiin Einari Tujula.  Soittokunnan taival päättyi v. 1962 ja torvet lahjoitettiin Joutsenon seurakunnalle.

 

Kuoron perustaminen ajoittui aikaan, jolloin kansalaissodan haavojen arpeutuminen oli vasta aluillaan.  Joutsenossakin oli tahoja, jotka vilpittömästi pyrkivät eheyttämiseen, mutta olimme pitkään jakautuneet kahtia.  Voittajat ja voitetut.  Laulu ja soitto soi punaisen lipun, tuolloin hävinneen osapuolen tunnuksen alla.  Mutta taide ja kulttuuri on yhteistä.  Myös työväen kulttuuri, josta voivat nauttia kaikki.

 

Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin jo vuonna 1922 "sekakööri".  Kuorotoiminta on ollut keskeisesti mukana yhdistyksen erilaisten tilaisuuksien ohjelmissa.  Työväen Sekakuoro on saanut tunnustusta laajasti maakunnassa ja Työväen musiikkiliitossa.

Kuoron johtajat muokkaavat kuoron soinnillisesti yhteen.  Ensimmäisinä kuoronjohtajina ovat toimineet Edvard Skriko ja W. Heinonen.  He loivat ja tekivät pohjatyön kuorotoiminnalle.  Näin vuosikymmenet elettiin ja laulettiin, esiinnyttiin mm. puhekuorona, joka tuolle ajanjaksolle oli ominaista.

Vuonna 1955 kuoron nimeksi tuli Joutsenon Työväenyhdistyksen Sekakuoro.  Elettiin ajanjaksoa, jolloin oli jo havaittavissa puoluehajaannuksen merkit, mikä kävikin myöhemmin toteen.  Osa silloisista kuorolaisista päätti kokouksessa, että perustetaan Työväenyhdistyksen sekakuoro.  Kuorolaisia oli läsnä perustavassa kokouksessa: Aili Eiskonen, Martta Lempiäinen, Emmi Kemiläinen, Tyyne Leskinen, Niilo Leskinen, Einari Tujula, Väinö Tynkkynen, Eeva Vepsäläinen, Johannes Vepsäläinen, Annikki Vepsäläinen, Veikko Saukkonen.  Vuonna 1957 15. tammikuuta kuoro päätti liittyä Suomen Työväen Musiikkiliittoon.  STM:N Karjalan piiritoimikunta ehdottaa kuoroa liiton jäseneksi 23. tammikuuta v. 1957.  Kuoro hyväksyttiin Suomen Työväen Musiikkiliiton jäseneksi perusjärjestönumerolla 351 11. helmikuuta 1957.

Alkoi Einari Tujulan aikakausi.  Einari johti kuoroa 23 vuotta vuosina 1955 - 1973 ja oli kaksi vuotta varajohtajana.  Musiikinopettaja Maija-Leena Rouhiaisen johtajuuskausi kesti kolme vuotta, syksystä 1973 kevääseen 1976.  Opettaja Pertti Pesosen johtajuuskausi oli syksystä 1976 vuoteen 1979.  Musiikkikoulun johtajaopettajan Jukka Lindin johtajuuskausi oli 10 vuotta 1980 - 1990.  Kanttori Keijo Laineen johtajuuskausi jäi yhden vuoden mittaiseksi.

Nyt kuoro jatkaa lauluharrastustaan Lappeenrannan Sekakuoro Ajattomissa.  Kuorolaiset kutsuttiin Ajattomiin v. 1992 ja lauluharrastus jatkuu edelleen.  Kuorotyö vaatii myös hallintoa, yhdessäoloa ja varojen hankintaa.  Toimihenkilöinä ovat toimineet: puheenjohtajana Eino Kortelainen  3 v., Veikko Saukkonen 6 v., Niilo Leskinen 9 v., Esko Inkinen 24 v., Jaakko Koskinen 11 v.   Sihteereinä ovat toimineet Annikki Vepsäläinen 4 v., Leila Kourula 6 v., Valma Ihalainen 1 v., Esko Inkinen 9 v., Katariina Pesonen 1 v., Leila Tujula 16 v., Marjatta Häkli 15 v.   Rahastonhoitajina ovat toimineet Viljo Rauhamäki 22 v., Leena Hyökki 21 v. Teuvo Turunen 8 v..  Leikekirja- ja arkistonhoitajana on Ritva Vanhanen.

Kuoro on osallistunut STM:n Musiikkijuhlille Imatra 1958, Kemi 1966, Lahti 1970, Turku 1974, Hyvinkää 1980, Imatra 1986, Oulu 1990, Tampere 1995, Tampere 2005, Tallinna Viro/ suomalainen laulujuhla 2000.  Kuoro on esiintynyt myös STM:n Karjalan piirijärjestön vuosittain järjestämillä piirin laulujuhlilla.  Pohjoismaiset Työväen musiikkijuhlilla on oltu 1962 Tampere, IV Pohjoismaiset Työväen Musiikkijuhlat 1972 Tukholma, 1977 Oslo, 1982 Pori, 1988 Tanska Odense, 1992 Islanti, 1997 Ruotsi ja 2002 Norja.

Joutsenon Työväenyhdistyksen Sekakuorossa laulaa miehiä ja naisia.  Laulut esitetään moniäänisesti.  Suurimmillaan kuoron henkilökirjavahvuus oli 43 laulajaa, esiintymisvahvuus 38 henkilöä.  Kuoro juhlisti vuosijuhliaan pitämällä 10, 20, 30 ja 35-vuotis juhlakonsertit.

Kuoron puheenjohtajaksi v. 2007 valittiin Jaakko Koskinen, varapj. Teuvo Turunen, johtokunnan jäseniksi Marjatta Häkli, sihteeri, Eero Kemppi, varasihteeri, Liisi Vanhanen, Martti Vanhanen, varajäseniksi Leena Hyökki, Sirpa Röyskö, Ritva Vanhanen.

 

Elokuvatoiminta aloitettiin 1920-luvun alussa.  Ensimmäinen liikkuvien kuvien toimikuntaan v. 1923 kuuluivat Juha Pesonen, Toivo Gerdt, Heikki Väkeväinen ja Mikko Martikka. Pian voitiin todetakin, että liikkuvien kuvien esittäminen on varsin kannattavaa puuhaa.  Aluksi Haukilahden ja vuodesta 1930 lähtien Honkalahden Työväentalossa toimineet elokuvat saivat äänielokuvalaitteet v. 1934.  Suomen Elokuvateatterien Omistajien Liittoon yhdistys liittyi v. 1942.  Nykyiset elokuvakoneet ovat vuosimallia 1957 valokaarihiilillä toimivat Victoria IV.  Koneita on koko ajan hoidettu hyvin ja ne ovatkin yhdet Suomen parhaita lajissaan.  Mykän elokuvan aikana Työväenyhdistyksen soittokunta oli monesti soittamassa elokuvissa, samoin paikallinen haitaristi oli antamassa väriä elokuville. 

"Honkalahden elokuvat" oli toiminnassa 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta kävi kannattamattomaksi.  Vuonna 1983 tuli Joutsenon kunta mukaan toimintaan ja teatterin nimeksi tuli Kino Joutseno.  Kunnan tuki elokuville loppui v. 1994.  Elokuvia yritettiin näyttää omalla riskillä, olipa Joutsenon Opiston opiskelijatkin elokuvatoiminnassa mukana, mutta elokuvien näyttö lopetettiin v. 2004.  Koneiden käyttäjinä ovat sotien jälkeen toimineet Aarne Nykänen, Terho Holopainen, Teuvo Turunen, Pentti Jauho, Teuvo Holopainen ja Keijo Poutiainen.  Suosituimmat elokuvat ovat Honkalahdessa olleet 1950-luvun menestys "Tuntematon sotilas", jota näytettiin kaksi viikkoa ja "Ben Hur".  Kino Joutsenon suosituimmat ovat olleet "Muumipeikko ja pyrstötähti", jota ahtautui katsomaan 286 henkilöä.  Tuolit eivät riittäneet alkuunkaan, joten lapset istuivat lattialla.  

 

 

Nuoret Kotkat

Lasten etujärjestö

Nuorten Kotkain keskusliitto on perustettu 6.11.1943, syntynyt sodan jaloissa ja on siten vahvasti rauhanliike: oikeuden, vapauden ja ihmisarvon puolestapuhuja.

 Nuoret Kotkat on lasten toimintajärjestö ja lasten oikeuksien edistäjänä toimiva etujärjestö. Nuorten Kotkien perustarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kasvua itsenäisiksi, elämänmyönteisiksi ja tasapainoisiksi aikuisiksi. Toiminta on työtä lasten puolesta, lasten kanssa ja lasten ehdoilla.

 Toiminta perustuu sosiaalisdemokraattisiin arvoihin, joista keskeisimpiä tänä päivänä ovat tasa-arvoisuus, demokraattisuus, kansainvälisyys, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys. Näitä arvoja edistämme monipuolisen toiminnan kautta sekä korostamalla ryhmissä tapahtuvan yhteistoiminnan merkitystä.

 KOTKATOIMINTA JOUTSENOSSA

 18.10.1984 Työväentalolla pidetyssä kokouksessa joukko aktiivisia aikuisia päätti käynnistää Kotkatoiminnan Joutsenossa ja perusti toimikunnan. Näin toiminta lähti käyntiin ja kerhoiltoja alettiin pitää keskiviikkoisin Työväentalolla. Alkuun kerhoilloissa kävi n.30-40 lasta ja nuorta, tällä hetkellä kerhoiltoja ei järjestetä osallistujien puutteen vuoksi. Osallistumme kuitenkin erilaisiin piirijärjestön ja keskusliiton järjestämiin tapahtumiin mahdollisuuksiemme mukaan.

 Kerhoilloista on pyritty tekemään vuosien mittaan mahdollisimman monipuolisia, olemme mm. askarrelleet, pelattu pelejä, ulkoiltu, kokkailtu ja valmistettu ohjelmaa erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Olemme tehneet retkiä eri kohteisiin, järjestäneet leirejä sekä "tölliviikonloppuja" ja osallistuttu piirijärjestön sekä keskusliiton järjestämiin tapahtumiin, retkiin ja koulutuksiin.

  Vuonna 1995 Joutsenon Nuoret Kotkat valittiin edustamaan keskusliittoa ja Suomea yhteispohjoismaiseen teatteriprojektiin. Projektin tavoitteena oli tehdä näytelmä aiheesta Lapset ja Työttömyys, johon osallistui meidän lisäksi ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia Nuoria Kotkia. Näytelmän punainen lanka oli solidaarisuuden aate, joka kulki punaisena nauhana mukana kaikkien maiden osuuksissa konkreettisesti.

Projektiin meni vuoden päivät ja se huipentui 13.4.1996 ensi-iltaan Tanskan Roskildessa. Yleisönä oli ABN:n päättäjiä, ABN on Nuorten Kotkien pohjoismainen yhteistyöjärjestö.

Näytelmä alkoi vuodesta 1935 norjalaisten osuudella, sitten oli vuorossa tanskalaisten osuus ja sitten meidän osuus, nämä osuudet käsittelivät nykypäivää (1995) ja näytelmä viimeinen osuus käsitteli vuotta 2016, joka oli ruotsalaisten osuus. Näytelmä päättyi yhteislauluun "we are the World". Tämä oli erittäin hieno kokemus meille kaikille, saimme uusia ystäviä ja uutta tarmoa jatkaa eteenpäin.

Kotkakulttuurilla on monet kasvot; Nuoret Kotkat tekevät parhaansa lasten turvallisen vapaa-ajan lisäämiseksi tarjoamalla mahdollisuuden toimia ja kasvaa vertaisryhmässä turvallisen aikuisen ohjauksessa.

Toiminta on avointa kaikille. Nuorten Kotkien toiminta perustuu mukana olevien nuorten ja aikuisten vapaaehtoistyöhön, joka on tärkein voimavaramme, heidän tukemiseen kiinnitämme erityistä huomiota. Toimintamme on avointa ja suvaitsevaista. Parasta toiminnassa on lapsilta kysyttäessä Kotkakaverit ja yhteistyöhenki, joka jatkuu ja jatkuu vuosia eteenpäin.

Toimikunta v. 2007

Sari Päivinen puheenjohtaja, Mira Simonen, Eeva Ylitalo, Tuija Veikkolainen ja Tiia Kirpik.

 

NAISJAOSTO

Joutsenon sosiaalidemokraattisten naisten toiminta on saanut alkunsa Honkalahden Työväenyhdistyksestä. Tammikuun 19 päivänä 1908 oli kunnantalolla naisjaoston perustava kokous, jonka puheenjohtajana oli Sofia Hjulgren. Hän oli sekä yhdistyksen että naisjaoston toiminnassa kansalaissotaan saakka. Vuoden 1912 vaaleissa hänet valittiin eduskuntaan. Hän oli ensimmäinen joutsenolainen kansanedustaja. Suuressa kansalaiskokouksessa ennen sodan alkamista hän piti puheen, jossa kehotti kansaa rauhallisuuteen. Hän joutui Viipuriin vankileirille, jossa hänet ammuttiin vuonna 1918.

Haukilahden Työväenyhdistyksessä naisten toiminta alkoi vuonna 1931, jolloin yhdistyksen piiriin perustettiin ompeluseura. Naisjaoston perustava kokous oli 6.11.1931, jolloin kokouksessa oli mukana 10 henkilöä. Naisjaoston ensimmäinen puheenjohtaja oli Ellen Tabell sekä  sihteeri ja rahastonhoitaja Hilda Sallinen. Pitkäaikaisena kunnanvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajana hän työskenteli köyhien ja vähäosaisten puolesta puhujana ja auttajana.

Ompeluillat, sota-ajan avustustoiminta, talouskurssit, varhaisnuorisotoiminnan johtaminen, henkiset kilpailut, retket, toiminta jäsenistön yhteiskunnallisen ja sosiaalisen tietouden kasvattajina, keräykset, arpajaiset, yhdistyksen ravintolassa toimiminen jne  ovat kuuluneet ja kuuluvat naisjaoston työhön yhdistyksen ja koko työväenliikkeen hyväksi.

Ennen sotia kauimmin mukana olleita ovat mm Tyyne Hallikainen, Tyyne Lehto ja Hilja Laine. Viimeisten vuosikymmenten ja vuosien aikana ovat naisjaoston toiminnasta vastanneet:

Puheenjohtajat  Sihteerit

Tyyne Leskinen            Irja Niemi, Anja Rauhamäki, Ulla Koivistoinen

Anja Rauhamäki           Ulla Koivistoinen

Eeva Vepsäläinen         Tyyne Leskinen

Terttu Kuisma   Liisi Vanhanen, Helena Lähde  

 

Sosialidemokraattiset Naiset Liiton liittokokouksessa  100-vuotisjuhlassa v. 1999 kunniajäseneksi kutsuttiin Liisi Vanhanen.