Yhteystiedot

Joutsenon sos.dem.ty
Huvitie 7
54100 JOUTSENO
0400-409084

Pikakysely

Mitä pitää teatterille tehdä

Eläkkeen elinaikakerroin

Sunnuntai 22.6.2008 klo 22:42 - Kimmo Reponen

ELINAIKAKERROIN ON KÄSITELTÄVÄ UUDESTAAN

 

Eläkejärjestelmäämme tuli vuoden 2005 eläkeuudistuksessa niin sanottu elinaikakerroin. Se vaikuttaa eläkkeisiimme ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Kerroin määritellään vertaamalla kunkin ikäluokan elinajanodotetta 1947 syntyneisiin ja sen avulla on tarkoitus varautua meidän suomalaisten eliniän pitenemiseen. Jos keskimääräinen elinikämme jatkaa nousuaan, tulee kerroin automaattisesti pienentämään kuukausieläkkeitämme. Elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeeseen sen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

 

Eläkeuudistuksesta päätettäessä työkyvyttömyyseläkeläiset joutuivat pahoin kaltoin kohdelluksi. Ei tule mieluisena yllätyksenä 1948 ja sen jälkeen syntyneille työkyvyttömyyseläkkeellä oleville se, että heidän vakiintuneeksi kokemaansa elintasoon tulee muutos alaspäin, elinaikakerroinhan tulee ottamaan osansa pois eläkkeestä. Mitä pitemmälle ajassa mennään, sitä suurempi tämä osa tulee olemaan.

 

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien on myös erittäin hankala nostaa eläkkeensä tasoa lisätyöskentelyllä, koska he eivät ole työhön kykeneviä ja ovat näin ollen työelämän ulkopuolella. Vaikka he kykenisivät vielä joitakin pikkuhommia tekemään, takaa jo maksussa oleva eläke sen, että he saisivat työstään 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosentin "superkarttuman" sijasta 1,5 %:n karttuman. Elinaikakertoimen vaikutuksen nollaukseen menisi heiltä näin ollen kolme kertaa pitempi aika kuin muilta työntekijöillä. Siis jos he ylipäänsä kykenisivät työtä tekemään.

 

Epäkohdan nosti ensimmäisenä esille Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry motiivinaan jo olemassa olevien ja tulevien jäsentensä edunvalvonta. Vaadimmekin asian käsittelemistä uudelleen ennen lain soveltamista vuonna 2010. Aikaa asian korjaamiseen siis vielä on reilusti.

 

Vuoden 2006 lopussa meistä suomalaisista oli työkyvyttömyyseläkkeellä hiukan yli 267 000 henkeä. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu jäämään noin 25 000 henkilöä. Kun lakisääteisiä eläkkeitämme maksettiin vuonna 2006 noin 18 000 miljoonaa euroa, meni tästä summasta työkyvyttömyyseläkkeisiin lähes 3 046 miljoonaa euroa. Missään tapauksessa kyse ei siis ole mistään pikku asiasta.

 

Kun verrattaan omaa eläkettä saavien keskimääräisiä kokonaiseläkkeitä eläkelajeittain on jo erittäin merkillepantavaa, että työkyvyttömyyseläkkeet ovat huomattavasti pienempiä kuin eläkkeet keskimäärin. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan se, että vuoden 1996 eläkeuudistuksesta lähtien ns. tulevaa aikaa (aika eläketapahtumasta vanhuuseläkeikään) laskettaessa eläkekarttumaprosentit ovat olleet pienemmät kuin työssä ollessa. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden naisten eläke on Suomessa Pohjolan heikoimmalla tasolla.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vuonna 2002 antamassa, eläkelainsäädännön muuttamista käsittelevässä mietinnössä (StVM 58/2002 vp) valiokunta piti välttämättömänä, että ennen elinaikakertoimen soveltamisen alkamista erikseen tarkastellaan, ovatko ne tekijät, jotka silloin puoltivat kertoimen käyttöönottoa, oletusten mukaisesti toteutuneet ja onko kertoimen käytölle siten riittävät perusteet. Tämä tarkastelu on nyt mielestämme ehdottomasti suoritettava.

 

 

EKL: N KYMEN PIIRIJÄRJESTÖ RY

KIMMO REPONEN

puheenjohtaja

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläke, elinaikakerroin

Millaista johtajuutta sote-piiri tarvitsee

Tiistai 27.5.2008 klo 20:12 - Mauno Nummela

MILLAISTA JOHTAJUUTTA SOTE-PIIRI TARVITSEE?

 

Sosiaali- ja terveyspiirin johtajaa ja ylempiä johtohenkilöitä valittaessa on tärkeää kysyä, millaista johtajuutta ja johtajaa uusi organisaatio tarvitsee. Ja missä tilanteessa ja millaisessa sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä eletään valintaa tehtäessä? 

 

Ollaan yhdistämässä kolmea toimialaa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja

sosiaalitoimi. Kullakin on omat historialliset erilliset toimintakulttuurinsa, kuntakohtaiset painotuksensa ja vaihtelunsa sekä erilliset lakinsa ja. säädöksensä. Taustalla on aiemmissa vastaavissa hankesuunnitelmissa esiin noussut etelä-karjalainen kansantauti nimeltään luottamusvaje. Se tuli esiin Saimaankaupunki-hankkeessa ja riehaantui viimeksi Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistymisprosessissa, pienten kuntien nihkeässä mukaantulossa sote-piiriin ja Imatran poisjäämisessä siitä.

 

Luottamuksen  kasvaminen vaatii tasavertaista vuoropuhelua, yhteistyötä sekä toisen osapuolen työtapojen, asiakasnäkökulman, ihmiskäsityksen ym. erilaisuuden sietämistä, ymmärtämistä ja siihen tutustumista niin yksilö-, työpaikka- kuin organisaation ylimmällä tasolla. Toimitusjohtajan ja ylimpien johtajien yhteistyön arvoilla ja sen osaamisella ja niihin sitoutumisella, esimerkin näyttämisellä on keskeinen merkitys sote-piirin alkavan sisäisen yhteistyön sujumiselle ja kehittymiselle.

 

Yhteistyön kehittymisen edellytyksenä on, että ylin johto on arvoiltaan, ajatuksiltaan ja mieleltään vapaa entisten organisaatioiden painolasteista ja niiden ajastaan jäljessä olevista ajatus- ja toimintamalleista ja luottamusvajeesta. Tähän tukisi se, että ylin johto valittaisiin  nykyisten voimassaolevien Etelä-Karjalan kuntien ja sairaanhoitopiirin hallinto- ja luottamusmiesorganisaatioiden ulkopuolelta. Erityisenä hyveenä pitäisin toimitusjohtajaksi ja ylimpään johtoon aikovalle vahvaa kokonaisnäkemystä ja aikaisempaa kokemusta ja kosketuspintaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kuntatasolta katsottuna säilyy näky alan kokonaisuudesta.

 

Suunniteltu toimitusjohtaja-nimike viitaten liikemaailmaan eikä ole riittävän arvokas julkisella varoilla toimivalle ammattimaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolla ja sen perinteille.   Piirissä haetaan taloudellista tehokkuutta, mutta se ei ole johtajan päätehtävä, eikä bisneksen teko.

Hänen ja piirin ensisijainen tehtävä on palvella etelä-karjalaisten sosiaalista hyvinvointia ja terveyden edistämistä resurssiensa puitteissa.  Muuten sote-piirin valmistelua johtavassa ohjausryhmässä on kumman vähän sosiaali- ja terveysalan alan asiantuntijoita. Sitä ihmettelen.

 

 

Mauno Nummela

Joutseno, sh-piirin hallituksen jäsen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.